Kuten aiemmin todettiin, Puolustusvoimien toiminnassa osallistujille jaetaan materiaali, jolla kyllä pärjää. Omasta elämästä saa kuitenkin pienellä vaivalla tehtyä hieman helpompaa.
Tässä artikkelissa listaan vaatteita ja varusteita, jotka itse ottaisin kotoa mukaan tilaisuuteen, jossa saan harjoituskohtaisen jakovarustuksen, kuten MPK:n kurssille tai kertausharjoitukseen. Miksei myös varusmiespalvelukseen tai naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Tai ylipäätään kaikkea ulkotiloissa tapahtuvaa elämää parantamaan.
Nämä toimii myös pohjana seuraavan artikkelin varustukselle. Kaikki artikkelissa mainitut varusteet ovat sellaisia, joita olen itse käyttänyt ja hyväksi havainnut. Siis tässä teemana on vähän se, että näin itse teen, tehkää perässä. Tässä artikkelissa käsitellyt varusteet ovat suhteellisen ”majuriturvallisia”, ne ovat siis luonteeltaan jakovarustusta täydentäviä eivätkä aiheuta pahaa mieltä kuin kaikkein vanhoillisimmissa jäärissä.
Niin ja kun tämä ei ole kaupallista yhteistyötä niin en laita linkkejä, saatte etsiä tuotteet ihan itse.
Toimintakyky lähtee kuivista sukista – asiaa pehmeistä paketeista
Kun jalat kastuu, niin mieli mustuu. Sukissa merinovilla on aivan ylivertainen materiaali. Ei hiosta kosteanakaan eikä kutita. Kesäkelissä ohuemmat sukat toimii varsikenkien kanssa sellaisenaan. Viileälle kelille kannattaa valita paksummat sukat ja kumisaappaiden kanssa kannattaa käyttää alussukkien kanssa villasukkia. Sotilaskodeissa myytävät tai ”mummon neulomat” on luultavasti paremmat kuin jaetut saapassukat, vaikka ei nekään aivan onnettomat ole.
Saamani tiedon mukaan nykyään varusmiehet saavat asialliset saapassukat, jotka tunnistaa valkoisesta väristä. Reserviläisille todennäköisesti jaetaan niitä kenttäpullon eristämiseen soveltuvia vihreitä. Merinovillasukkia saa Varustelekasta ja Rovaniemen Prismasta. Ehkä muistakin retkeilykaupoista. Omassa käytössä on ollut useita malleja, mutta yllättäen Varustelekan sukat olen havainnut parhaaksi arkikäyttöön.
Tätä sukka-asiaa ei voi käsitellä ilman, että painotan sanomalehtien käyttöä kenkien kuivaamisessa. Onhan se Lapin Kansakin omalla tavallaan oma varuste. Siis sanomalehtipaperista taitellut siivut huopapohjallisten alle kumikenkiin ja kaiken mallisten kenkien kuivattaminen yöllä tai taukojen aikana rytätyillä sanomalehdillä – MARS!
Jakokenkien kanssa elämää pystyy helpottamaan myös omilla pohjallisilla. Kumikenkien kanssa käytän Haixin pohjallisia, huopakumisaappaiden kanssa huopien sisällä. Nahkavarsikengän kanssa käytössä on Salomonin pohjalliset.
Varastolta saadut lyhyet alushousut ja poolopaita ovat olleet omaan käyttöön aivan asiallisia. Pitkät kalsarit kuuluu Suomen keleihin ja niissäkin merinovilla on ehdoton materiaali. Aluskerrastosta en yleistä suositusta osaa antaa, vaan itselle sopivat vaatteet löytää kokeilemalla. Omien luotto-jallujen valmistaja on Trekmates. Pippelillä varustetuille käyttäjille suosittelen sepaluksellista mallia.
Paidassa kannatta huomioida helman pituus ja kaulus, oikeasti se intin poolo on aika hyvä verrokki tässä leikkauksensa osalta. Kylmällä kelillä se sotaväen uuden mallin väliasu on melko lyömätön, mutta tarvitsee alle kerraston. Kesäkeleissä taas on liki sama mitä vaatteita maastopuvun alla käyttää. Omassa käytössä on hassunhauskoilla logoilla varustettuja ruskeita puuvillaisia printtipaitoja.
Nykyään jo virallisesti sallittu putkihuivi on ehdoton varuste torjumaan kylmää ja kesällä hyttysiä. M05-kuvioituna sopii vielä hienosti muuhun reserviläisvarustukseen. Pipoksi taiteltua putkihuivia voi käyttää viileällä kelillä myös kypärän alla, tosin tähän tarjoan paremmaksi ratkaisuksi ohutta fleece- tai merinovillapipoa. Itse olen käyttänyt Buffin merinovillapipoa ja Helikonin fleece-pipoa sitten kylmemmällä.
Jos sattuu saamaan varastolta uudenmalliset sotaväen taistelukäsineet, voi sulan maan aikaan olla tyytyväinen. Niille, kelle tarjotaan vain niitä mustia ”puutarhurihanskoja”, suosittelen Mechanixin taisteluhanskoja. Mechanixit häviää lentäjänhanska-mallisille käsineille kestävyydessä ja ranteen suojassa, mutta tällä hetkellä kaupasta ei oikein pitkävartisia saa, jolloin nuo motocross-henkiset lyhyet hanskat on paras vaihtoehto. Kannattaa toki muistaa, että kummatkaan, Mechanixit tai enskahanskat, eivät ole palosuojattuja. Viileällä kelillä käytän Jahti Jakt-sormikkaita ja kylmällä kelillä Bundeswehrin kintaita. Meidän talvikouluttajat suosii Hestran hanskoja, mutta itse liikun talvella vain moottoriavusteisesti joten olen suosinut erilaisia kelkkailuhanskoja myös yleishanskoina.
Tyypillisissä sotaharjoitusolosuhteissa, eli märässä ja kylmässä, Puolustusvoimien tarjoamat kumikengät ovat erinomaiset taistelujalkineet. Mikäli harjoitustoiminta sisältää pitkiä siirtymiä kuivassa maastossa, voi omakustanteisten jalkineiden käyttö helpottaa elämää.
Kova jätkä marssii vaikka sata kilometriä myös sotaväen nahkavarsikengissä, mutta etenkin viikonloppuharjoituksissa voi olla arpapeliä minkälaisen kiemurajalan muotouttamat maiharit sattuu varastolta saamaan. Pikkupoikana käytin Haixin varsikenkiä, joista kokemusta löytyy Airpower P3, P6 ja PRO-malleista. Prota lukuunottamatta olivat talvella liukkaita ja kestivät käyttöä noin vuoden kunnes kalvo antautui ja vedenpitävyys meni. Kesällä silti ihan kivoja ja mikäli edullisesti saa, niin satunnaiseen käyttöön riittää.
Nykyään olen siirtynyt Salomon-talliin ja kilometrejä löytyy Speedcross-, Speed Assault-, Quest 4 D-, 8”- sekä Guardian-kalustoilla. Salomonin etu on laaja mallisto ja universaali kokoluokitus. Kerran kun löytyy oikea koko, niin jatkossa voi kaikki kengät tilata netistä sovittamatta. No puolikenkiä eivät tee vielä.
Puskatemppuiluvälineistöä
"joka kuvittelee työntävänsä jotain Rambo-mallin taisteluveistä vihulaisen maksaan, saa odotella sitä päivää. Kylmän nuotion ääressä. Kun kaveri vieressä veistää kiehiset sissipuukolla."
Jo alokkaita neuvotaan ottamaan mukaan puukko, otsavalo ja rannekello. Se on viisautta, sillä ilman näitä ei pärjää. Edellä mainitut ovat niin kriittisiä välineitä, että ottaisin mieluummin matkaan Mora-puukon, halpahallin otsalampun ja Clas Ohlsonin inttirolexin kuin lähtisin ilman.
Jos on varaa laittaa vähän enemmän, suosittelen hakemaan seuraavia ominaisuuksia:
Otsalampun kanssa tulee säästöä, kun valkkaa mallin, joka toimii sekä ladattavalla akulla että tarvittaessa paristoilla. Esimerkiksi Petzlin lampuista pääosa on näitä. Näin toimien arkikäytössä selviää akkua latailemalla ja hätätilanteissa valoa saa myös ilman verkkovirtaa. Petzleissä yleensä on myös punainen pienempi valo, joka on kätevä, kun ei halua menettää hämäränäköään. Otsalampun lisäksi ostaisin avaimenperäledin vaikkapa maastotakin vetoketjuun kiinnitettäväksi. Se on siinä näppärästi aina saatavilla.
Puukon osalta tämä on aika lyhyt osuus: vanhan mallin sissipuukko. Varustelekan Jääkäripuukot lienee samanhenkisiä ja varmasti hyviä, niistä ei vaan ole mulla kokemusta. Sotilaalla pääosa puukonkäytöstä on kuitenkin halkojen tekemistä ja muuta nikkarointia ja se, joka kuvittelee työntävänsä jotain Rambo-mallin taisteluveistä vihulaisen maksaan, saa odotella sitä päivää. Kylmän nuotion ääressä. Kun kaveri vieressä veistää kiehiset sissipuukolla.
Sissipuukon lisäksi olen kanniskellut lyhytteräistä taskuveistä (Spyderco Delica II), joka sopii paremmin tarkkuutta vaativaan temppuiluun, kuten hedelmien kuorimiseen.
Kellon keskeinen ominaisuus on ajan näyttäminen, mutta hälytyksistä, sekuntikelloista ja laskureistakin on iloa. Ja kunnon valaisusta. Olen ollut maastokäytössä tyytyväinen Casion G-Shock -mallistoon, Suunto Coreen sekä Traserin viisarikelloihin. Tämä menee ehkä vähän sotilasmuodin puolelle, tosi puheissa osamacasion ominaisuudet riittää liki kaikille käyttäjille.
Edellä mainittujen lisäksi A-kehälle kannattaa ostaa kaupasta vedenkestävä muistilehtiö ja kynä (Rite-in-Rain), kipinärauta ja levykompassi. Sotilaan taskuissahan kulkee valtavasti tavaraa. Mainittujen ohella minulla yleensä viikattava muovikuksa, nuuskapurkki, pikkusikareita, tupakansytytin, nenäliinoja, huulirasvaa, korvatulppia, sähköteippirulla, käsirautojen avain, kolikoita, taskunöyhtää…
Toki myös B-kehälle kuuluu erilaisia puskatemppuiluvälineitä, joilla toimintakyky nousee kohisten. Nesteytystä voi tehostaa juomarakolla tai hyvällä kenttäpullolla, mutta etenkin kylmällä kelillä kuuman juoman merkitys korostuu, ehkä ennen kaikkea moraalia nostattavana tekijänä. Henkilökohtaista vedenkeittovalmiutta olen kehittänyt Motonetin jalallisella kaasukeittimellä, joka mahtuu Jetboilin pikkupullon kanssa sotaväen pakkiin sisälle. Toki Jetboil on varmasti parempi, mutta vastaavasti kalliimpi. Muita harkitsemisen arvoisia pikkuostoksia: vedenpitävät pakkauspussit, pieni sadeviitta.
Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ollut antaa kattavaa listausta yksittäisten taistelijan varustuksesta, vaan ennen kaikkea esitellä pieniä ja edullisia varusesineitä, joilla pystyy täydentämään Puolustusvoimien jakamaa varustusta toimintakykyä edistävällä tavalla. Seuraavassa kirjoituksessa paneudutaan suorituskyvyn edistämiseen isommalla rahalla.
Kirjoittaja on kokenut puskatemppuilija: hänen taskunsa ovat täynnä tavaraa ja hän tekee joka reissulla uusia virheitä.
Comentários